Hyppään pienen tauon jälkeen blogilan porraskäytävään ja kierin portaat alas!
Kävimme tuossa viikonloppuna muutaman speksinäyttelijän voimin, jotka myös tässä mainitsen(Liisa, Saila, Jahu, Jessica, Ulla ja alaskirjoittanut), kivoissa Tekstiilareiden vuosijuhlissa laittamassa kroppaamme likoon kuin kylpylässä konsaan!
Olipas sangen hassua nähdä miten alkuhämmennyksen jälkeen juhlakansa intoutui meidän improilustamme! Etenkin siinä vaiheessa, kun yleisö pääsi huutamaan speksin taidemuodosta tuttu Omstart-huudahdusta. Täytyy tässä vaiheessa isolla sanalla KIITTÄÄ herra tai rouva Omstartia, joka ylväästi on antanut nimensä tälle hienolle tavalle kommunikoida yleisön kanssa.
Onhan nimittäin selvää, että me kaikki pidämme huumorista ja nauramisesta, sillä se virkistää aivojamme ja mieltä. Sekin on selvää, että me pidämme erilaisesta huumorista. Minä esimerkiksi pidän paljon kaatuiluhuumorista, jota myös ammattimaisemmin kutsutaan slapstickiksi(tai ainakin luulen niin..) sekä satiirisesta huumorista,vain pari mainitakseni.
Hei, mutta tehän hyvät lukijat voisitte kertoa tulevaisuudessa minkälaisesta huumorista te pidätte, eiks je!
Omstarteissahan ihmiset voivat oman äänensä esiin tuomalla vaikuttaa siihen minkälaista huumoria lavalle tuodaan tai ainakin toivoa, että se on sitä. Joku ainakin pitää Teletappeja varsin humoristisina ja tämä Omstart-huudahdus onkin muutamaan kertaan kajahtanut speksimme areenoilla, ihan kiva.
Meillä ihmisillä pitää olla huumoria ja naurua ja kaikilla sitä omanlaistaan. Olisihan se nimittäin niin, että jos ihmisillä ei olisi naurun ja illakoinnin lahjaa se olisi sama kuin katsoisimme mustavalkoista tv:tä ilman sitä valkoista väriä. Yksitoikkoista, aivan juuri niin!
Hyvät ihmiset avatkaa siis leipäläpinne ja naurakaa kun siihen on mahdollisuus, jes!
Iloitsemisiin,
Heikki
tiistaina, tammikuuta 30, 2007
torstaina, tammikuuta 25, 2007
Blogineitsyys on mennyttä.
Rakkaat lukijat,
tulkoon tästä hiukan naisnäkökulmaa, joka tämänkin vuoden speksissä on hyvinkin näkyvillä. Pärnäijäinen ja Näräskäinen, osasto Lauttasaari, ovat ahkerasti pitäneet teistä kaikista huolta ja nyt on aika ottaa myös naisen kosketus blogillekin. Poikien kirjoitukset herättivät suuria tunteita, niin naurua kuin hiukan haikeuttakin. Suuri kiitos pojille kauniista ja viihdyttävistä sanoista ja paljon tätä lisää! Tap-tap.
Eli miltä nyt tuntuu? Missä mennään?
Melkein koko syksyn olemme viettäneet speksin parissa, improillen, laulaen, toisiimme tutustuen, bändiä kasaillen, star cafessa sohvia rikkoen.. (Mutta huhun mukaan se oli jo valmiiksi rikki) Pian on kuitenkin kokoontunut käsis ja roolit, pohja, josta ponnistaa vieläkin eteenpäin. Markkinointitiimi on astunut remmiin ja bändi aloittaa pian treenauksen. Tänään myös puvustustiimistä oli Jemina hiukan hakemassa inspiraatiota treeneistämme...
Kohtaustreenit on käynnistetty. Kahdet takana, monet edessä. Tänään iltaa kohden alkoi ainakin musta voimat hiipua ja olin ihan sormi suussa päästessäni kotiin. Ensimmäistä kertaa oli hyvin intiimit treenit: vain neljä näyttelijää paikalla. Alussa meno oli paikoitellen hyvinkin rämäpäistä ja totuuden nimissä on sanottava: Heikin&mun täytyy vielä hiukan hioa kaatumista.. Toisen, eli viimeisen kohtauksen treenaus olikin asteen vakavampaa, olen hiukan roolihahmoni kanssa hukassa, tällä hetkellä en tiedä mihin suuntaan mennä. Luottamus on silti suuri, eiköhän tästä vielä jotain tule. Ehkä löydän vielä täydelliset maneerit ja sopivan tasapainon vakavuuden ja neiteilyn välille. Huh!
Lyhyestä tänään virsi kaunis, kiitos ja kumarrus ja pikaisiin kuulemisiin.
Suurella sydämellä,
Anna
tulkoon tästä hiukan naisnäkökulmaa, joka tämänkin vuoden speksissä on hyvinkin näkyvillä. Pärnäijäinen ja Näräskäinen, osasto Lauttasaari, ovat ahkerasti pitäneet teistä kaikista huolta ja nyt on aika ottaa myös naisen kosketus blogillekin. Poikien kirjoitukset herättivät suuria tunteita, niin naurua kuin hiukan haikeuttakin. Suuri kiitos pojille kauniista ja viihdyttävistä sanoista ja paljon tätä lisää! Tap-tap.
Eli miltä nyt tuntuu? Missä mennään?
Melkein koko syksyn olemme viettäneet speksin parissa, improillen, laulaen, toisiimme tutustuen, bändiä kasaillen, star cafessa sohvia rikkoen.. (Mutta huhun mukaan se oli jo valmiiksi rikki) Pian on kuitenkin kokoontunut käsis ja roolit, pohja, josta ponnistaa vieläkin eteenpäin. Markkinointitiimi on astunut remmiin ja bändi aloittaa pian treenauksen. Tänään myös puvustustiimistä oli Jemina hiukan hakemassa inspiraatiota treeneistämme...
Kohtaustreenit on käynnistetty. Kahdet takana, monet edessä. Tänään iltaa kohden alkoi ainakin musta voimat hiipua ja olin ihan sormi suussa päästessäni kotiin. Ensimmäistä kertaa oli hyvin intiimit treenit: vain neljä näyttelijää paikalla. Alussa meno oli paikoitellen hyvinkin rämäpäistä ja totuuden nimissä on sanottava: Heikin&mun täytyy vielä hiukan hioa kaatumista.. Toisen, eli viimeisen kohtauksen treenaus olikin asteen vakavampaa, olen hiukan roolihahmoni kanssa hukassa, tällä hetkellä en tiedä mihin suuntaan mennä. Luottamus on silti suuri, eiköhän tästä vielä jotain tule. Ehkä löydän vielä täydelliset maneerit ja sopivan tasapainon vakavuuden ja neiteilyn välille. Huh!
Lyhyestä tänään virsi kaunis, kiitos ja kumarrus ja pikaisiin kuulemisiin.
Suurella sydämellä,
Anna
Inspiraatio, antiperspiraatio
Näin taasen sanan äärellä, tästähän on tullut nyt yhtä oleellinen osa päivittäistä rytmiäni kuin vaatteiden viikkauksesta!
Minun on kyllä tänään suorastaan aivan pakko jatkaa aihetta, johon olemme pystyneet syväporautumaan Mikko"sanansulttaani"Pärnän kanssa eli taiteellisen inspiraation saavuttaminen erinäisten lähteiden kautta!
Mikko Pärnä on tekstissään 25.1.2007 maininnut urheilun terävöittävän vaikutuksen olemassaolon luomistyössään niin henkilökohtaisella tasolla kuin speksiä väännettäessä! Otan tähän aihealueeseen nyt uudenlaisen näkemyskulmauksen...
Katsellessani eilen tuota ns. elekronisen sisällissodan ylivaltiasta eli Televisiota tarkensin katseeni ja uudelleentaajuustin korvani eräänkin mainostelevision ohjelman kohdalla! Ohjelmassahan oli yksi lempiartisteistani puhelemassa uudesta albuumistaan. Tämä artisti oli Suomen Bono eli Mikko Kuustonen!(paremmin tämä toimii toisin päin eli Bono on Irlannin Mikko Kuustonen). Mikko Kuustosen uuden levyn nimi on "Hietaniemi" ja teitä varmaan kiinnostaisi tietää miksi juuri Hietaniemi?!
Kyyseessä on, tarkennettuna, Hietaniemen hautausmaa joka on toiminut suurena inspiraationlähteenä Kuustosen musiikkituotoksiin. Hän kuljeskelee aikas usein kyseisen hautausmaan kujia ja pystyy siellä irroittautumaan kunnolla yhteiskuntamme kiireisestä hamsterinpyörästä, jonka öljytyt hammasrattaat jo savuavat!
Lähdin siinä mietiskelemään sitä, että kuinka yllättävän monelle yhtyeelle tahi artistille ovat maantieteelliset lokaatiot tärkeitä taiteellisuuden runsaudensarvia...
Mieleeni tuli ainakin bemareiden ylin ystävä Anssi Kela, joka nimesi albuminsa Nummelaksi. Myös Maj Karmalla on levy nimeltään Sodankylä, Egotrippi matkusteli Helsinki-Hollola akselilla, Rauli Somerjoki matkusti bussilla Somerolle ja ennen kaikkea Kari Salmelainenkaan ei saanut Mäntsälää mielestään!
Tässäkin on vain osa näistä ja jos teillä hyvät lukijat ja kirjoittajat tulee jotain muita mieleen tulkaa mukaan virtuaalisen ihmisläheiseen keskusteluun tänne blogiin!
Ehkäpä seuraavan taiteellisen teokseni, joka olisi myös ensimmäinen nimeän Askolaksi tai vielä parempaa ensi vuoden speksi voisi olla nimeltään Askola! Lyhyt ja iskevä, vai mitä?
Älkää unohtako ystävät hyvät synnyinsijojanne, siellä persoonallisuutenne juurakko on syntynyt!
Askola mielessäin,
Heikki
Minun on kyllä tänään suorastaan aivan pakko jatkaa aihetta, johon olemme pystyneet syväporautumaan Mikko"sanansulttaani"Pärnän kanssa eli taiteellisen inspiraation saavuttaminen erinäisten lähteiden kautta!
Mikko Pärnä on tekstissään 25.1.2007 maininnut urheilun terävöittävän vaikutuksen olemassaolon luomistyössään niin henkilökohtaisella tasolla kuin speksiä väännettäessä! Otan tähän aihealueeseen nyt uudenlaisen näkemyskulmauksen...
Katsellessani eilen tuota ns. elekronisen sisällissodan ylivaltiasta eli Televisiota tarkensin katseeni ja uudelleentaajuustin korvani eräänkin mainostelevision ohjelman kohdalla! Ohjelmassahan oli yksi lempiartisteistani puhelemassa uudesta albuumistaan. Tämä artisti oli Suomen Bono eli Mikko Kuustonen!(paremmin tämä toimii toisin päin eli Bono on Irlannin Mikko Kuustonen). Mikko Kuustosen uuden levyn nimi on "Hietaniemi" ja teitä varmaan kiinnostaisi tietää miksi juuri Hietaniemi?!
Kyyseessä on, tarkennettuna, Hietaniemen hautausmaa joka on toiminut suurena inspiraationlähteenä Kuustosen musiikkituotoksiin. Hän kuljeskelee aikas usein kyseisen hautausmaan kujia ja pystyy siellä irroittautumaan kunnolla yhteiskuntamme kiireisestä hamsterinpyörästä, jonka öljytyt hammasrattaat jo savuavat!
Lähdin siinä mietiskelemään sitä, että kuinka yllättävän monelle yhtyeelle tahi artistille ovat maantieteelliset lokaatiot tärkeitä taiteellisuuden runsaudensarvia...
Mieleeni tuli ainakin bemareiden ylin ystävä Anssi Kela, joka nimesi albuminsa Nummelaksi. Myös Maj Karmalla on levy nimeltään Sodankylä, Egotrippi matkusteli Helsinki-Hollola akselilla, Rauli Somerjoki matkusti bussilla Somerolle ja ennen kaikkea Kari Salmelainenkaan ei saanut Mäntsälää mielestään!
Tässäkin on vain osa näistä ja jos teillä hyvät lukijat ja kirjoittajat tulee jotain muita mieleen tulkaa mukaan virtuaalisen ihmisläheiseen keskusteluun tänne blogiin!
Ehkäpä seuraavan taiteellisen teokseni, joka olisi myös ensimmäinen nimeän Askolaksi tai vielä parempaa ensi vuoden speksi voisi olla nimeltään Askola! Lyhyt ja iskevä, vai mitä?
Älkää unohtako ystävät hyvät synnyinsijojanne, siellä persoonallisuutenne juurakko on syntynyt!
Askola mielessäin,
Heikki
Liikunta ja taiteellisten näkemysten kalibrointi
Moide!
Teemana jatkuu edelliseen kirjoitelmaan viitaten urheilu
ja siihen liittyvät välineet, joten on minullakin oma
näkökulmani tähän keskusteluun.
Heikki Näränen kirjoitti 24.1.2007:
"Olin tänään itse pelailemassa hieman
sisäjalkapalloa, jota myös futsaliksi kutsutaan ja huomasin
että näin meidän ensimmäisen, voitetun, ottelun jälkeen
meininkimme on nousujohteisessa tilassa ja lähdemme hiomaan
ensimmäisiä kuvioita."
Näitä sanoja myötäillen sananen liikunnan merkityksestä
luomistyön äärellä. Liikunnallinen harraste nimittäin
terävöittänee ajatuksen terävyyttä sekä edesauttaa sitä
taiteellista luomisvoimaa, jota speksinkin luomistyössä
tarvitaan.
Olemmekin tämän tosiseikan havainneena aloittaneet
kollegojemme Heikki "Magic Bullet" Näräsen ja
Johannes "Shure 57" Tuovisen kanssa uuden
urheiluharrastuksen, nimittäin Stiga Playoff -pöytälätkän.
Pelissämme harhautukset ovat ennen kaikkea psykologisia
ja vastustaja murretaan väsymättömällä henkisellä
painostuksella.
Epäonnistumisista syytetään poikkeuksetta välineitä.
Ottelutaulukko:
Heikki vs. Mikko 10-4
Mikko vs. Heikki 10-8
Tasaista taistelua...
Tervetuloa mukaan Lauttasaareen pelaamaan stigalätkää!
jos uskallatte...
Terveisiä kaikille tasapuolisesti ja tekemisen iloa!
-Mikko "V8"
Teemana jatkuu edelliseen kirjoitelmaan viitaten urheilu
ja siihen liittyvät välineet, joten on minullakin oma
näkökulmani tähän keskusteluun.
Heikki Näränen kirjoitti 24.1.2007:
"Olin tänään itse pelailemassa hieman
sisäjalkapalloa, jota myös futsaliksi kutsutaan ja huomasin
että näin meidän ensimmäisen, voitetun, ottelun jälkeen
meininkimme on nousujohteisessa tilassa ja lähdemme hiomaan
ensimmäisiä kuvioita."
Näitä sanoja myötäillen sananen liikunnan merkityksestä
luomistyön äärellä. Liikunnallinen harraste nimittäin
terävöittänee ajatuksen terävyyttä sekä edesauttaa sitä
taiteellista luomisvoimaa, jota speksinkin luomistyössä
tarvitaan.
Olemmekin tämän tosiseikan havainneena aloittaneet
kollegojemme Heikki "Magic Bullet" Näräsen ja
Johannes "Shure 57" Tuovisen kanssa uuden
urheiluharrastuksen, nimittäin Stiga Playoff -pöytälätkän.
Pelissämme harhautukset ovat ennen kaikkea psykologisia
ja vastustaja murretaan väsymättömällä henkisellä
painostuksella.
Epäonnistumisista syytetään poikkeuksetta välineitä.
Ottelutaulukko:
Heikki vs. Mikko 10-4
Mikko vs. Heikki 10-8
Tasaista taistelua...
Tervetuloa mukaan Lauttasaareen pelaamaan stigalätkää!
jos uskallatte...
Terveisiä kaikille tasapuolisesti ja tekemisen iloa!
-Mikko "V8"
keskiviikkona, tammikuuta 24, 2007
Kirvoittakaamme mielemme ja lihaksemme!
Hei vaan kaikki lukijat ja myöskin kirjoittajat!
Ah tätä autuutta, jonka juuri äsken koin huomatessani, että blogittelu tsetse-kärpänen oli iskenyt myös ystävääni Mikko"V8-moottorini on kuuma"Pärnään!
Aloitankin tämän päivän pikku pohdintani lainaamalla Mikko Pärnän Blogi-kirjoitusta 23.1.2007."Meininki on koko ajan nousujohteisessa tilassa ja olemmekin jo juonineet ensimmäisiä kuvioita"
Valitsin tämän lausahduksen päivän teemani airuelauseeksi siksi, että se kuvastaa sitä yhteyttä mitä taiteella, kirjallisuudella ja urheilulla on!
Lainaamassani lauseessa Pärnähän viittaa speksimme bändin alkavaan toimintaan ja sen ensivetoihin.
Niin kuin huomaatte myös sanaa ensiveto voisimme käyttää yhtä hyvin esimerkiksi soutukilpailua kiivaasti selostellesamme. Pärnä puhui myös kirjoituksessaan sanan säilästä, joka tässä yhteydessä tarkoittaa tietenkin kirjoitettua tekstiä, mutta säilähän on tuttu väline mm. Alexander Dumas`n kirjasta Kolme muskettisoturia. Sittemmin, näin nykyaikaan tultaessa emme ihmiskunnassa käytä tätä kyseistä miekkailulajia itsepuolustukseen samalla intensiteetillä kuin Dumaan(olen pahoillani jos tässä kohtaa rikon oikeikirjoitussääntöjä) aikoihin. Miekkailuhan on tällä hetkellä myös herrasmiesmäinen olympialaji, jonka yhtenä alatyyppinä säilä tietääkseni on!
Mielenkiintoinen yhteys tässäkin...
Olin tänään itse pelailemassa hieman sisäjalkapalloa, jota myös futsaliksi kutsutaan ja huomasin että näin meidän ensimmäisen, voitetun, ottelun jälkeen meininkimme on nousujohteisessa tilassa ja lähdemme hiomaan ensimmäisiä kuvioita.
Muistakaahan ystävät tekin hioa elämänne kuvioita ainakin silloin tällöin, että ne pitäisivät muotonsa!
Älkää hioko kuitenkaan liikaa, ettei hyvästä neliöstä tule keskinkertainen ympyrä.
Kirvoittelemisiin,
Heikki
Ah tätä autuutta, jonka juuri äsken koin huomatessani, että blogittelu tsetse-kärpänen oli iskenyt myös ystävääni Mikko"V8-moottorini on kuuma"Pärnään!
Aloitankin tämän päivän pikku pohdintani lainaamalla Mikko Pärnän Blogi-kirjoitusta 23.1.2007."Meininki on koko ajan nousujohteisessa tilassa ja olemmekin jo juonineet ensimmäisiä kuvioita"
Valitsin tämän lausahduksen päivän teemani airuelauseeksi siksi, että se kuvastaa sitä yhteyttä mitä taiteella, kirjallisuudella ja urheilulla on!
Lainaamassani lauseessa Pärnähän viittaa speksimme bändin alkavaan toimintaan ja sen ensivetoihin.
Niin kuin huomaatte myös sanaa ensiveto voisimme käyttää yhtä hyvin esimerkiksi soutukilpailua kiivaasti selostellesamme. Pärnä puhui myös kirjoituksessaan sanan säilästä, joka tässä yhteydessä tarkoittaa tietenkin kirjoitettua tekstiä, mutta säilähän on tuttu väline mm. Alexander Dumas`n kirjasta Kolme muskettisoturia. Sittemmin, näin nykyaikaan tultaessa emme ihmiskunnassa käytä tätä kyseistä miekkailulajia itsepuolustukseen samalla intensiteetillä kuin Dumaan(olen pahoillani jos tässä kohtaa rikon oikeikirjoitussääntöjä) aikoihin. Miekkailuhan on tällä hetkellä myös herrasmiesmäinen olympialaji, jonka yhtenä alatyyppinä säilä tietääkseni on!
Mielenkiintoinen yhteys tässäkin...
Olin tänään itse pelailemassa hieman sisäjalkapalloa, jota myös futsaliksi kutsutaan ja huomasin että näin meidän ensimmäisen, voitetun, ottelun jälkeen meininkimme on nousujohteisessa tilassa ja lähdemme hiomaan ensimmäisiä kuvioita.
Muistakaahan ystävät tekin hioa elämänne kuvioita ainakin silloin tällöin, että ne pitäisivät muotonsa!
Älkää hioko kuitenkaan liikaa, ettei hyvästä neliöstä tule keskinkertainen ympyrä.
Kirvoittelemisiin,
Heikki
tiistaina, tammikuuta 23, 2007
Speksi "polkaistuu" käyntiin myös bändin osalta!
Hyvää tiistaita hyvät tyypit!
Kuten eräskin muu on tänne sanan säilällään sivaltanut,
kuin taidemaalari pensselillä konsanaan, käsitellyt
päivän polttavia ja jäätäviä kysymyksiä, ajattelin
minäkin tuoda panokseni debaattiin!
Koko bändin puolesta voinen sanoa että meininki on
koko ajan nousujohteisessa tilassa ja
olemmekin jo juonineet ensimmäisiä kuvioita joilla
voisimme edistää upean tuotoksemme musiikillista osa-aluetta.
Star cafen penkit sen kuin kuluu ,
soittimissa käytön jäljet sen kuin lisääntyvät,
sovitukset sen kuin hitsautuvat,
ideat sen kuin "hömppääntyvät" ja
jännitys sen kuin tiivenee!
Lainatakseni Heikki Näräsen blogikirjoitusta:
"Siellä soi Barry Gibb shown tunnari, käykää katsomassa se
seuraavasta linkistä ja yhtykää tanssiin kenssani!
http://www.youtube.com/watch?v=HTwFCvLbieI" (Näränen, 22.1.2007)
Viittaan Näräsen oivallukseen siitä, kuinka mieltä eheyttävä
kokemus tuon kyseisen linkin katsominen
eli ns. "tsiigaaminen"
koko säväyttävyydessään on!
Olkoon pizzapohjanne rapeudella siunatut,
-Mikko
Kuten eräskin muu on tänne sanan säilällään sivaltanut,
kuin taidemaalari pensselillä konsanaan, käsitellyt
päivän polttavia ja jäätäviä kysymyksiä, ajattelin
minäkin tuoda panokseni debaattiin!
Koko bändin puolesta voinen sanoa että meininki on
koko ajan nousujohteisessa tilassa ja
olemmekin jo juonineet ensimmäisiä kuvioita joilla
voisimme edistää upean tuotoksemme musiikillista osa-aluetta.
Star cafen penkit sen kuin kuluu ,
soittimissa käytön jäljet sen kuin lisääntyvät,
sovitukset sen kuin hitsautuvat,
ideat sen kuin "hömppääntyvät" ja
jännitys sen kuin tiivenee!
Lainatakseni Heikki Näräsen blogikirjoitusta:
"Siellä soi Barry Gibb shown tunnari, käykää katsomassa se
seuraavasta linkistä ja yhtykää tanssiin kenssani!
http://www.youtube.com/watch?v=HTwFCvLbieI" (Näränen, 22.1.2007)
Viittaan Näräsen oivallukseen siitä, kuinka mieltä eheyttävä
kokemus tuon kyseisen linkin katsominen
eli ns. "tsiigaaminen"
koko säväyttävyydessään on!
Olkoon pizzapohjanne rapeudella siunatut,
-Mikko
Talvi yllätti autoilijat
Heihei
Olipas se tänään sangen mukavaa heräillä keskeltä harmautta sängystä ja kurkistaa ulos akkunasta. Silmäni kohtasivat oikein ihanan luonnonilmiön eli lumen läsnäolon, ja sehän vasta oli mukavaa!
Olin nimittäin tuossa pari viikkoa takaisinperin täysin varma siitä, että globaalinen ilmaston muutos olisi muuttamassa meidän ikioman Suomemme neljän vuodenajan maasta kahden vuodenajan maaksi. Eipä siinä mitään jos nämä vuodenajat olisivat olleet talvi ja kesä, jotka sisältävät minulle henkilökohtaisesti tärkeimmät ilmastolliset elementit vuoden ilmastokierrossa(kylmä pakkanen ja kuuma helle). Uhkakuvakseni silmieni verkkokalvoille muodostui kuitenkin se, että eläisimme vain kevään ja syksyn ympäröimänä. Meillä olisi siis ilmastollisesti aikas paljon sadetta ja epämääräisyyttä ihmismielisesti. Mielestänihän on niin, että kevät on kesälle eräänlainen eteinen, jossa voi pyyhkiä jalkansa ja puhdistautua kesää varten. Tämä sama toimii mielestäni myös syksyn kohdalla. Miettikääpä hyvät lukijat sitä, että teillä ei olisi kotona kynnysmattoa tai sellaista veikeätä jalkaharjasinta, kyllä siinä olisi pienellä ihmisellä paljon siivottavaa kurassa ja liassa.
Olenkin siis täysin innoissani lumesta ja myös pakkasesta joka on ulkona läsnä, sillä mikä olisi se sellainen talvi jossa eivät lapset pääsisi luistelemaan ja pulkkailemaan ja me opettajaopiskelijat lämmittämään itseämme minttukaakaolla Sool:in Talvipäivillä(jotka vietetään muuten tänä vuonna Suomen parhaimmassa entisessä pääkaupungissa)
Nauttikaa siis tekin hyvät ja hienot ystävät lumen suunnattomasta puhtaudesta ja raikkaudesta kera ystävienne tai ihan itsekseenkin, tehkää vaikka lumienkeli, tuo valkean ja kristillisen puhtauden talvellinen tunnuskuva!
Tehkää hyvin,
Heikki
P.S Speksin kohtaustreenit alkaa tänään kohtauksilla 1 ja 2, aikas mukavaa
Olipas se tänään sangen mukavaa heräillä keskeltä harmautta sängystä ja kurkistaa ulos akkunasta. Silmäni kohtasivat oikein ihanan luonnonilmiön eli lumen läsnäolon, ja sehän vasta oli mukavaa!
Olin nimittäin tuossa pari viikkoa takaisinperin täysin varma siitä, että globaalinen ilmaston muutos olisi muuttamassa meidän ikioman Suomemme neljän vuodenajan maasta kahden vuodenajan maaksi. Eipä siinä mitään jos nämä vuodenajat olisivat olleet talvi ja kesä, jotka sisältävät minulle henkilökohtaisesti tärkeimmät ilmastolliset elementit vuoden ilmastokierrossa(kylmä pakkanen ja kuuma helle). Uhkakuvakseni silmieni verkkokalvoille muodostui kuitenkin se, että eläisimme vain kevään ja syksyn ympäröimänä. Meillä olisi siis ilmastollisesti aikas paljon sadetta ja epämääräisyyttä ihmismielisesti. Mielestänihän on niin, että kevät on kesälle eräänlainen eteinen, jossa voi pyyhkiä jalkansa ja puhdistautua kesää varten. Tämä sama toimii mielestäni myös syksyn kohdalla. Miettikääpä hyvät lukijat sitä, että teillä ei olisi kotona kynnysmattoa tai sellaista veikeätä jalkaharjasinta, kyllä siinä olisi pienellä ihmisellä paljon siivottavaa kurassa ja liassa.
Olenkin siis täysin innoissani lumesta ja myös pakkasesta joka on ulkona läsnä, sillä mikä olisi se sellainen talvi jossa eivät lapset pääsisi luistelemaan ja pulkkailemaan ja me opettajaopiskelijat lämmittämään itseämme minttukaakaolla Sool:in Talvipäivillä(jotka vietetään muuten tänä vuonna Suomen parhaimmassa entisessä pääkaupungissa)
Nauttikaa siis tekin hyvät ja hienot ystävät lumen suunnattomasta puhtaudesta ja raikkaudesta kera ystävienne tai ihan itsekseenkin, tehkää vaikka lumienkeli, tuo valkean ja kristillisen puhtauden talvellinen tunnuskuva!
Tehkää hyvin,
Heikki
P.S Speksin kohtaustreenit alkaa tänään kohtauksilla 1 ja 2, aikas mukavaa
maanantaina, tammikuuta 22, 2007
Newsflash: Speksi on aina muodissa!
Hei vaan kaikille lukijoille ja lukijoiden kavereille!
Ajattelin tässä rykäistä ja sylkäistä ensimmäiset sanani kautta aikain tällaiseen blogi-tyyppiseen osastoon!
Kaikkiahan teitä kiinnostaisi tietysti tietää siitä, mitä meidän speksillemme tässä vaiheessa kuuluu, mutta kerron siitä vasta myöhemmin! Nyt ajattelin sanailla hieman siitä millaista on anteeksipyytämisen voima, se on vahvaa!
Kysymyksenä seuraavaksi kuuluu: Miten niin?
Kyllä minä vastaankin tähän kysymykseen, jonka esitinkin teidän puolestamme hyvät lukijat!
Tulee nimittäin hetkiä jolloin tulee hieman suutahdettua ja ehkä hippaisen pahoitettua toisen ihmisen tahi miksei myös eläimenkin mieltä. Tämän suutahduksen jälkeen tulee itsellekin paha mieli, joka painaa monikiloisen alasimen lailla rintakehää. Jossain vaiheessa tämä paha mieli tulee suorastaa yhtä sietämättömäksi kuin avantouinti Siperiassa ja siitä on pakko päästä pois! Paras keino siitä pois pääsemiseen on rohkaista mieli ja kohdata pahojen mielien yhteys sanoilla, OLEN PAHOILLANI, SAANKO ANTEEKSI.
Olen itse huomannut anteeksipyynnön suunnattoman voiman tänään ja huomaan, että oloni on tällä hetkellä kuin olisin täyttänyt itseni heliumilla ja olisin valmiina suuntaamaan matkani kohti pilvien riemukasta tanssiparkettia!
Siellä soi Barry Gibb shown tunnari, käykää katsomassa se seuraavasta linkistä ja yhtykää tanssiin kenssani!
http://www.youtube.com/watch?v=HTwFCvLbieI
Ai niin, speksille kuuluu hyvää, ainakin minun mielestäni! Kohtaus/kohkaustreenit ovat alkamassa ja villin huhun mukaan myös bändi on sovittelemassa tahtejaan sekä treenikämpällä, että Star Cafeessa(kyllä tämä oli mainos)
Kiitän teität arvon lukijat, joita varmasti on monia paljoja, palaan blogisanan äärelle varmasti myöhemminkin!
Teille terveisin,
Heikki
Ajattelin tässä rykäistä ja sylkäistä ensimmäiset sanani kautta aikain tällaiseen blogi-tyyppiseen osastoon!
Kaikkiahan teitä kiinnostaisi tietysti tietää siitä, mitä meidän speksillemme tässä vaiheessa kuuluu, mutta kerron siitä vasta myöhemmin! Nyt ajattelin sanailla hieman siitä millaista on anteeksipyytämisen voima, se on vahvaa!
Kysymyksenä seuraavaksi kuuluu: Miten niin?
Kyllä minä vastaankin tähän kysymykseen, jonka esitinkin teidän puolestamme hyvät lukijat!
Tulee nimittäin hetkiä jolloin tulee hieman suutahdettua ja ehkä hippaisen pahoitettua toisen ihmisen tahi miksei myös eläimenkin mieltä. Tämän suutahduksen jälkeen tulee itsellekin paha mieli, joka painaa monikiloisen alasimen lailla rintakehää. Jossain vaiheessa tämä paha mieli tulee suorastaa yhtä sietämättömäksi kuin avantouinti Siperiassa ja siitä on pakko päästä pois! Paras keino siitä pois pääsemiseen on rohkaista mieli ja kohdata pahojen mielien yhteys sanoilla, OLEN PAHOILLANI, SAANKO ANTEEKSI.
Olen itse huomannut anteeksipyynnön suunnattoman voiman tänään ja huomaan, että oloni on tällä hetkellä kuin olisin täyttänyt itseni heliumilla ja olisin valmiina suuntaamaan matkani kohti pilvien riemukasta tanssiparkettia!
Siellä soi Barry Gibb shown tunnari, käykää katsomassa se seuraavasta linkistä ja yhtykää tanssiin kenssani!
http://www.youtube.com/watch?v=HTwFCvLbieI
Ai niin, speksille kuuluu hyvää, ainakin minun mielestäni! Kohtaus/kohkaustreenit ovat alkamassa ja villin huhun mukaan myös bändi on sovittelemassa tahtejaan sekä treenikämpällä, että Star Cafeessa(kyllä tämä oli mainos)
Kiitän teität arvon lukijat, joita varmasti on monia paljoja, palaan blogisanan äärelle varmasti myöhemminkin!
Teille terveisin,
Heikki
maanantaina, tammikuuta 01, 2007
Ohjeita blogin kirjoittajille
Tässä lyhyesti ohjeet niille, joille ohjelman käyttö ei ole tuttua. Kirjaudu Bloggeriin antamillani tunnuksilla. Kirjauduttuasi tulet "Dashboard"-sivulle, josta pääset kirjoittamaan kohdasta "New Post". Muistakaa laittaa tekstillenne otsikko (title). Fonttia tms. ei tarvitse muuttaa, riittää että kirjoitat. Asetukset takaavat yhtenevän ulkoasun kirjoituksille. Kun olet valmis, paina "Publish". Tarvittaessa pääset myöhemmin muokkaamaan kirjoitustasi kohdasta "Edit" tai Dashboardilta kohdasta "Manage Posts". Varokaa poistamasta toistenne tai omia kirjoituksia!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
